maanantai, tammikuu 14, 2008

Vauhtia.

Ompa mennytkin pitkään kirjoittelematta. Yksi hyvä syy on se että koneeni otti ja hajosi. Nyt olen sitten ollut konelakossa, silloin tällöin käynyt vain katsomassa postit. Toinen syy on kai se, että elämä on ollut yhtä alituista liikettä. Paikasta toiseen, olosta toiseen, sivuttain, ylösalaisin ja poikittain. Välillä sairaalassa, välillä kotona, välillä vieraissa, siellä sun täällä, sekaisin ja selvistepäin. Lääkitys on muuttunut, lääkäri on vaihtunut (Sitten kuitenkin, en ollut kovin tyytyväinen ratkaisuun). Elämä on vuoristorataa jota koitan tasoittaa milloin milläkin, suurinpiirtein meditaatiosta aineisiin. Niitä paljon puhuttuja parempia päiviä odotellessa.

Unta ei ole näkynyt johonkin 30 tuntiin. Syynsä siihenkin, tietenkin. Pidän kuitenkin valvomisesta valtavasti, etenkin yöllä valvominen on jotenkin suurta ja merkittävää. Jotenkin tuntuu että kaupunki vain hiljenee, ihmiset saavuttavat onnellisen unen ja minä istun keskellä sitä kaikkea vahtimassa toisten unta, katsomassa että ihmiset saavat rauhassa tuhista sängyissään, minä vain olen ja poltan tupakkaa.

Viime yö oli kuitenkin parhautta. En muistakaan milloin viimeksi oli yhtä mukavaa. Hyvää seuraa, sopivia päihteitä, tunnelmointia ja ilma väreilee välittämisestä. Kaikin puolin tyydyttävää ja kaivattua. Ehkä vielä huomiseen jatketaan, hankala päästää irti, vaikka oli jo tarkoitus aamusta. Antakaa minulle nämä viimeiset tunnit, ja olen teille ikuisesti kiitollinen. Ehkä kaivattu voima löytyy tästä.

np: Katatonia - Criminals

1 kommenttia:

Girl kirjoitti...

päihteinä riittää musiikki. on addiktoivaa kuvata nukkuvia ihmeisiä. juuri eräällä taiteilialla täällä on näyttely, jossa on kuvia hänestä ja viidestä kaverista nukkumassa etäällä toisistaan. kamera asetettu automaattisesti ottamaan aina auringonnousun kohdalla. viikonloppuisin poltin eukalyptusta keltaisen talon katolla. joskus luin siellä auringonlaskusta auringonnousuun.